Vanha vuosi laatikkoon ja uutta sisään

Vuoden lopuksi on hyvä katsoa taaksepäin ja tehä yhteenveto kesästä. Tää vuosihan oli monella tavalla merkittävä. Ehkä ne suurimmat highligthsit olivat ulkomaanreissu tyttöystävän kaa, valmistuminen insinööriksi ja intti. Pyöräilyn kannalta hienointa oli päivä Helsingissä ja sieltä fillarilla Lahteen. Toki tulihan tänä vuonna valloitettua maailmaa, nimittäin kävin ensimmäistä kertaa Virossa Tallinnassa.

Intistä johtuen kilometrit jäivät vähiin, kun ajokaudesta lohkaistiin pois ainakin 4 kk. Muistelen, että elokuussa olisi ollut ihan hyviä kelejä päästellä lenkkejä.
Ajokilometrit yhteensä: 1483,46km
Ajotunnit yhteensä: 62h
Keskinopeus: 23,6km/h

Hyötyajoja Nopsalla tuli 570km ja ajopäiviä 82. 

Eihän noin pienille lukemille voi kuin itkeä. Lenkit tuli ajettua hitaammin kuin edeltävänä vuonna, kilometrejä tuli vähemmän ja satasen lenkkejäkin vain kaksi, huhtikuussa ja heinäkuussa. Tosin kesäkuussa paukuttelin näitä 80-90 km lenkkejä, mutta eihän niitä lasketa satasen lenkeiksi. :)

Ensi kaudeksi on selkeät tavoitteet: ostan oikeasti nastarenkaat tammikuussa, tavoitekilometrimäärä 3500 lenkkiä ja lisäksi hyötyajot. Työpaikka pitäisi saada mahdollisimman pian, ja ehkä syksyllä voi vähä harkita fillarin vaihtoa :)

Hyvää uutta vuotta 2013 kaikille ja toivotan kaikille turvallisia kilometrejä.

Talvi on täällä taas

 Talvi tuli lumineen päivineen ja sen näkee ja tuntee ulkona liikkuessa. Taas palataan tähän mun kestoaiheeseen: lumenauraus. Miten se hoidetaan joka talvi entistä huonommin? En ymmärrä. Joo, tiedän että lunta tulee ja on kiire pukata se pois autojen tieltä, mutta voisi katusuunnittelijat miettiä väliaikaiset lumensijoituspaikat ennenkuin talvi tulee.

Tässä yksi hyvä esimerkki. Lunta pukataan pyörätelineihin molemmilta suunnilta. Penkka oli ainakin metrin leveä telineiden vasemmalla puolella. Paikalle olisi kyllä käyttöä, kun vieressä on kauppakeskus. Toisaalta, telineet ovat melkoisen kaukana pääovesta, eikä telineiden sijoituskaan mielestäni ole paras mahdollinen.

Sitten toinen ikävä kuva, joka kertoo kuinka paljon "Green City" Lahti välittää talvipyöräilijöistä. Kauppakeskuksen vierestä kävelytie nuollaan puhtaaksi seiniä myöten. Ja lumet pukataan pyöräkaistan päälle. Ajoradaltakin lumet pukataan pyöräkaistalle. Pistää mietityttää, että onkohan auraajat katsoneet noita liikennemerkkejä ja ymmärtävätköhän ne, että sekin pitäis aurata. Tuosta lumikasan vasemmalta puolelta menee pieni polku, joka menee niin reunassa, että siitä voi tipahtaa ajoradalle jonkin auton eteen. Pitää seurata tilanteen kehittymistä tämä talvi ja postata keväällä kaupungille hieman kuvia ja kertoa miten asiat on.

Mielestäni on hassua, että lehdessä kaupunginherrat puhuvat kuinka autoilua tullaan kaupungissa vähentämään muuttamalla keskustan liikennejärjestelyitä niin, että henkilöautoilla ei ole asiaa keskustaan ja samalla lisätään kevyen liikenteen käyttöastetta. Tässä sitten voidaan vaan miettiä, että mitenhän ne ihmiset voivat liikkua tuola pyörällä? Samassa lehtijutussa puhuttiin, kuinka (muistaakseni) 1/3 väestöstä asuu 20min kävelymatkan päässä keskustasta ja olikohan peräti 1/2 asuu 20min pyörämatkan päässä? Talvella ja näillä aurauksilla toi pyörämatkan säde on paljon pienempi kuin kesällä. Tänään pyöräilessä tuntui että ei kertakaikkiaan jaksa liikahtaa mäessä kun pehmeää lunta jätetään tielle semmosen 3-5cm.

Intti osa 10: Loppusota, sota loppu

Itsenäisyyspäivän jälkeen vietettiin lyhyttä viikonloppua. Lauantaina repästiin ja käytii pienellä porukalla päivä pyörii Tallinnassa. Tallinnasta tullessa olikin jo kiire, laiva saapui klo 18:30 ja klo 21 mun täytyi olla päivystäjänä. Yks matkalainen pudotettiin Tuusulaan ja jatkettiin Lahteen. Saavuttiin kotiin klo 20:20 josta sitten pikaisesti kävin suihkusa ja valmistauduin palaamaan kassulle. Yksikön avasin klo 20:45. Ei olis ollut varaa minkään näköisille vastoinkäymisille.

Sunnuntaina aamusta pakkasin pikaisesti kamat loppusotaa varten. Sitten lähdimme aamulla vähä ennen kymmentä ajamaan Niinisaloon. Perillä söimme lounaan ja siirryimme taistelupaikkaan.

Sodasta ei onneksi ollut tietoakaan. Jaoimme kovia ampumatarvikkeita tykistölle ja kranaatinheittimille. Homma oli rentoa ja opin aika nopeesti ryhmänjohtajan hommat, sillä olin kakkosryhmän johtaja. Viikon aikana meiltä lähti reilu 100 lavaa ammuksia ja evakkoja tuli samanverran takaisin. evakkojen käsittely vei aikaa, kun joka laatikko piti käydä käsin läpi.

Loppusota oli mukava meidän puolen joukkueen puolesta, jotka päästiin Niinisaloon. Loppuporukka joutui arkkivihollisen Hälvälän maastoon ja nehä olivat vetäneet kolmatta päivää samoilla silmillä vartiovuoroja ja taisteluita. Onneksi päästiin helpommalla.

Nyt loppusodan jälkeen on rentoa. Porukkaa ei enää kiinnostanu nipottaa intin mallien mukaan, johtajat eivät jaksa enää hoitaa hommiaan. Ruokalaan joku meistä korpeista vie ja tuo, muoto venyy ja elää omaa elämää. Nyt alkoi kivat lomat, takaisin vasta 1.1.2013 :D

Ps. TJ19

Intti osa 9: Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivää vietetään tänään. Toisin kuin muilla, puolustusvoimissa ei olla silloin vapaalla, vaan juhlitaan. Eilen luutnantti iski kunniavartionakin mulle ja viidelle muulle kaverille. Olimme tänään vartioimassa montaa kohdetta kun kaupunginjohtaja kävi pudottamassa niihin seppeleet. Sitten päästiin marssimaan torille. Olin huolissani, etten kerkeäisi torille marssiin, kun tyttöystäväkin oli saapunut ihan sitä varten torille. Noh, just ja just kerettiin ohimarssiin. Oli ihan mukava marssia kun alkoi olemaan kylmä. Marssi meni ihan kivasti.

Päivällä tapahtui muutakin kivaa. Nimittäin sain kuntoisuuslomaa kohonneesta kunnosta ja ylennyksesta. Kyllä, mut ylennettiin korpraaliksi, joka ei tosin tuossa porukassa ole edes saavutus. Mutta nappi rinnassa tuntuu vähän paremmalta :) Lauantaina lähden käymään ekaa kertaa tallinnassa ja sitten illalla 21 mennessä olen takaisin kassulla päivystäjänä. Palaillaan...

Intti osa 8: Kuntotestit ja Jotu 3

Puolustusvoimat seuraa sotilaan kunnon kehittymistä alokaskauden alusta aina kotiutumiseen saakka. Testejä pidetään useita ja koulutus on varsin fyysistä, joka kehittää sotilasta fyysisesti. Testejä on perus-, erikois- ja joukkokauden alkupuolella.

Viikolla 47 meillä oli jo J-kauden testit, jotka olivat samalla kotiuttamistestit. Tiistaina oli lihaskuntotestit ja torstaina juoksutesti. En jaksa kummemmin luettelemaan tuloksia, joten teen taulukon.

Testi	Perus	Erikois	Joukkokausi
Pituus	180	-	180
Paino	90	-	87
Vyötärö	92	-	87
Istumaannousu	35	-	43
Punnerrukset	31	-	26
Vauhditon pituus	260	-	265
Juoksutesti 12min	2940	3030	3120

Pieniä muutoksia on tullut suuntaan jos toiseenkin, hyvä näin. Viikolla 49 selviää, korotinko kuntoa vaadittavat 8% kuntsarin saamiseksi vai en. Toisaalta, eipä sillä taida olla väliä, koska jos vielä ylennyn tällä viikolla, tulee lomia liikaakin eikä niitä ehdi käyttämään.

Jotu 3

Viikolla 48 meillä oli viimeinen harjoitus ennen loppusotaa. Vähiin käy ennenkuin loppuu. Harjoitus oli normi kolmen päivän rykäisy. Muuten meni hyvin, mutta tiistaina iskenyt räntäsae teki tiet liukkaiksi ja toi kylmyyden samalla. Eihän asteita ollut kuin muutama pakkasen puolella, mut sekin riitti, kun seisoi tähy-vartiossa 2 tuntia yöllä. Molempina öinä sai ihan kiitettävästi nukuttua eikä leirillä pahemmin väsyttänyt. Taisteluita ei ollut ollenkaan, leiri oli lähinnä kertausta erilaisista osa-alueista. Hommat hoitu hyvin ja sieltä selvittiin ehjin nahoin.

Sittenhän tänne tuli lumi ja pakkaset. Tänään (3.12) ollaan saatu tuntea pakkasen ihanuus. Meillä oli liikuntapäivä, lajeina hankiultimate ja hankifutis. Ultimatessa sain kyynerpäästä nokkaan ja lähin huoltaa itseäni. Vähän siinä vemppailin ja pelailin aikaa, kunnes tuli tarvetta kuudelle trukkikuskille ja päästiin kivaan nakkihommaan eikä tarvinut liikkua. Kiitän :)